Lapsi ei voi keskittyä oppimiseen, jos hänellä nälkä

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista puhutaan paljon. Keskustelemme oppimistuloksista, keskittymisvaikeuksista ja jaksamisesta. Silti yksi hyvinvoinnin perusedellytyksistä jää liian vähälle huomiolle: riittävä ja säännöllinen ravinto.

Kouvolalaisista lapsista ja nuorista 35,2 prosenttia ei syö aamupalaa ja 33,9 prosenttia ei syö lounasta päivittäin (Kouvolan kaupungin asiakastyytyväisyyskysely 2025, 4–5 lk ja 8–9 lk). Valtakunnallinen kouluterveyskysely antaa seuraavat luvut: Yli puolet (51 %) 8–9-luokkalaisista tytöistä ja yli kolmannes (37 %) pojista ei syö koululounasta päivittäin.

Onko kaupan paistopiste ja energiajuomat liian houkutteleva vaihtoehto, kun nälkä yllättää? Kasvava lapsi tarvitsee energiaa niin oppimiseen, harrastuksiin kuin tavalliseen arkeen.

Erityisen huolestuttavaa on, jos syömättä jättämiseen vaikuttaa kaveripiirin paine. Olemme kuulleet huolestuttavia viestejä siitä, että osa yläkouluikäisistä kokee painetta olla syömättä, koska kaveritkaan eivät syö. Silloin kyse ei ole enää yksittäisen nuoren ruokailutottumuksista. Kyse on myös ryhmän normeista, sosiaalisesta paineesta ja siitä, millaiseksi nuori kokee oman paikkansa yhteisössä.

Nuoruuteen kuuluu tarve kuulua joukkoon ja tulla hyväksytyksi. Jos syömättä jättäminen muuttuu tavaksi, jota omassa kaveripiirissä pidetään normaalina tai jopa tavoiteltavana, nuoren voi olla vaikea toimia toisin. Siksi meidän aikuisten on uskallettava puhua avoimesti ja ottaa nuorten kokemukset vakavasti. Ketään ei pidä syyllistää, mutta huolta ei myöskään pidä sivuttaa.

Koululounaan tarjoaminen ei yksin riitä, jos lapset eivät syö sitä. Meidän on selvitettävä, miksi näin tapahtuu. Maistuuko ruoka? Onko ruokailuun riittävästi aikaa? Onko ruokailuympäristö viihtyisä ja turvallinen? Voiko nuori syödä rauhassa ilman arvostelua tai ryhmäpaineitta? Nuorten oma ääni on tässä tärkeä kuulla.

Myös kodin merkitys on suuri. Säännöllinen aamupala, yhteiset ruokailut ja iltapala luovat arkeen rytmiä ja ennakoitavuutta. Rutiinit eivät ole turhaa tiukuutta vaan tapa huolehtia lapsen perustarpeista.

Aikuisten tehtävä on asettaa rajoja, näyttää esimerkkiä ja auttaa lapsia rakentamaan hyvinvointia tukevia tapoja. Kaikkien perheiden arki ei ole samanlaista, mutta jokainen lapsi tarvitsee aikuisia, jotka huolehtivat siitä, että ruokailulle on mahdollisuus ja sille annetaan arjessa arvoa.

Vastuu ei kuitenkaan kuulu vain kodeille. Koulujen, päättäjien ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten on tehtävä yhteistyötä, jotta ruokailu olisi luonteva, turvallinen ja arvostettu osa koulupäivää. Maksuton koululounas on suomalaisen yhteiskunnan tärkeä saavutus. Sen tarkoitus toteutuu kuitenkin vasta silloin, kun lapsilla on myös tosiasiallinen mahdollisuus syödä ja saada siitä tarvitsemansa ravinto.

Hyvinvoiva lapsi on paras lähtökohta oppimiselle, kasvulle ja tulevaisuudelle.

Laila Uljas pj.

Garita Sundström vpj.

Kouvolan vanhemmat KOVAT ry

Next
Next

Satsataanko kouluverkkopäätöksissä laatuun vai seiniin?