Vuonna 2026 Kouvolassa julistettiin valtakunnallinen Koulurauha. Päivään kuului myös valtakunnallinen vanhempainilta, joka järjestettiin Valkealan yhtenäiskoululla. Ilta striimattiin Yle Areenalle.
Video on nähtivissä Yle Areenasta syyskuun loppuun asti.
Laila piti vanhempainillassa Kouvolan Vanhempainyhdistyksen KOVAT ry puheenjohtajana avauspuheenvuoron. Puhe alkaa videolla kohdassa 3:30
Vuoden 2026 Koulurauhan julistaminen.
Tässä Lailan puheenvuoro luettavaksi.
Saavuin lähikaupan pihalle. Siellä oli iso porukka poikia, useimmat polkupyörillä. Yksi poika oli ringin keskellä ja muut tivasivat häneltä rahaa.
”Heitä vitonen. Kyllä sä voit antaa. Anna nyt.”
Osa nuorista katseli sivusta, vaikka hekin olivat osa kyseistä rinkiä. Yksi vastaan kymmenen – tai siltä se minusta näytti.
Koin, ettei tilanteesta voinut vain kävellä ohi. En tiennyt tilanteesta sen enempää kuin sen, mitä juuri sillä hetkellä näin. Kävelin poikien luo ja kysyin:
”Onko täällä kaikki hyvin?”
Nuoret hieman yllättyivät siitä, että pysähdyin heidän luokseen. Sanoin sitten, että ehkä olisi parempi, että jokainen käyttäisi omia rahojaan. Joku huikkasi, että poika on velkaa heille.
Ehkä oli, ehkä ei. Mutta tilanne raukesi ja rahan kinuaminen loppui.
Joskus tilanne voi laueta yksinkertaisesti sillä, että me aikuiset huomaamme ja olemme kiinnostuneita.
Lapset ja nuoret ovat keskeneräisiä. Aivan samalla tavalla kuin heille täytyy opettaa lukemista ja matemaattisia taitoja, heille täytyy opettaa myös sosiaalisia taitoja.
Kysymyksen tarkoitus ”Onko täällä kaikki hyvin?” ei ollut etsiä syyllistä. Sen tarkoitus oli pysäyttää hetkeksi miettimään: Onko tässä kaikkien hyvä olla?
Kysymys antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden pysähtyä ja muuttaa käyttäytymisen suuntaa.
Lasten empatiakyky alkaa kehittyä jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta se kehittyy vähitellen. On luonnollista, että murrosikäinen osaa halutessaan olla empaattinen, mutta samalla empatia saattaa olla hyvin valikoivaa. Nuoreen vaikuttaa suuresti se, mitä muut ajattelevat, ja ryhmäpaine voi olla valtava.
Ehkä juuri siksi ringin reunalla olevat nuoret eivät rohjenneet sanoa mitään. He vain katsoivat ja osallistuivat hiljaisella tavalla.
Koko kylä kasvattaa
Silloin, kun me lasten ja nuorten vanhemmat tunnemme toisemme, voimme paremmin tukea toisiamme ja toteuttaa ajatusta siitä, että koko kylä kasvattaa.
Uskaltaisimme paremmin kohdata omien lastemme lisäksi myös heidän kavereitaan.
Se voisi myös vähentää ilmiötä, jossa aikuiset ilmoittavat Facebookissa, että ”kyseisen tien nurkassa on kaksi huppariin pukeutunutta lasta tekemässä jotain tolloa”.
Entä jos menisimmekin kohti ja kysyisimme:
”Mikä meininki? Onko täällä kaikki hyvin?”
Lapset kaipaavat aitoja kohtaamisia. He kyllä heti aistivat, jos yritämme olla jotain muuta kuin olemme.
Meidän ei tarvitse olla nuorten mielestä cooleja. Saamme olla ihan tavallisia aikuisia. Keski-ikäisiä, joskus vähän boomer-henkisiäkin. Se voi olla juuri sitä turvallisuutta, jota nuori tarvitsee. Vaikka hän väittäisi muuta.
Tutut vanhemmat muodostavat turvaverkon
Silloin, kun vanhemmat tuntevat toisensa, myös yhteyden ottaminen on helpompaa.
Jos esimerkiksi syntyisi tilanne, jossa lapselle ei löydy kaveria ja hän kokee yksinäisyyttä, on helpompi ottaa yhteyttä toiseen vanhempaan, kun kasvot ovat tuttuja. Luokan vanhempien WhatsApp-ryhmässä nimen takana on silloin tuttu ihminen eikä vain nimi.
Aina ei tarvitse olla kyse varsinaisesta ongelmasta tai kiusaamistapauksesta.
Se, että tunnemme toisemme ja lapsemme, on yksi tehokkaimmista tavoista tukea lasten kaverisuhteita.
Tätä ajatusta pyrimme toteuttamaan myös Kouvolan vanhemmat KOVAT ry toiminnassa.
Kouvolan vanhemmat KOVAT ry on kaupungintasoinen vanhempainyhdistys, joka tekee vaikuttamistyötä ja tiivistä yhteistyötä kaupungin viranhaltijoiden sekä koulujen vanhempainyhdistysten ja toimikuntien kanssa.
Tapaamme kaupungin edustajia useita kertoja vuodessa. KOVATin jäsenet ovat mukana erilaisissa työryhmissä ja verkostoissa tuomassa niihin huoltajien ääntä.
KOVAT on nyt neljä vuotta vanha yhdistys. Olemme esimerkiksi käynnistäneet ”Tullaan tutuksi” -tempauksia vanhempainiltojen yhteyteen. Niissä vanhemmat voivat tulla tutuiksi toisilleen erityisesti koulun nivelvaiheissa, kuten ensimmäisen ja seitsemännen luokan alkaessa.
→
Yhteisöä rakennetaan myös arjessa
Järjestämme tämän vuoden lokakuussa yhdessä kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa jo kolmannen kerran interaktiivisen Koko Kouvolan vanhempainillan.
Tänä vuonna puhumme arjen hallinnasta ja ruokailusta.
Noin 30 prosenttia nuoristamme ei syö kouluruokaa. Tällä on vaikutusta heidän jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa.
Tervetuloa kuulolle – luvassa on myös kouluruokamaistiaisia!
Tästä lisää myöhemmin eri viestikanavissa.
Kohtaaminen ei tarkoita vain sitä, että kysymme lapselta, mitä hänelle kuuluu. Se tarkoittaa myös sitä, että rakennamme ympärille yhteisöä, jossa lapsella on mahdollisuus pärjätä.
Olemme olleet aktiivisesti mukana myös kaupunginlaajuisen Suuren Lukukisan järjestämisessä. Lukukisaa on järjestetty jo kolme vuotta.
Vaikka Suuren Lukukisan raamit tarjoaa koulu, sen tarkoituksena on antaa vanhemmille työkaluja tukea lapsia kirjallisuuden ja lukemisen maailmaan.
Lasten ja nuorten lukutaito on PISA-tutkimusten mukaan laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Hyvä lukutaito on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joilla voidaan tasoittaa sosioekonomisten taustatekijöiden vaikutuksia ja tasata elämän pelikenttää niin, että kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä.
Hyvän lukutaidon kautta rakennetaan myös vakaata yhteiskuntaa. Juuri nyt sille on erityinen tarve, kun polarisaatio ja kärjistykset nostavat päätään monissa tilanteissa.
Jokainen voi osallistua
Kannustankin teitä vanhempia: lähtekää mukaan vanhempaintoimintaan!
Ei tarvitse pelätä. Voin melkein luvata, että osallistua voi omien voimavarojen mukaisesti.
Useat meidänkin vanhemmistamme toimivat pop-up-tyylisesti eli hyppäävät mukaan tekemään jotakin tiettyä asiaa. Pienikin osallistuminen on tärkeää ja mahdollistaa sen, että yhdessä saamme enemmän aikaan.
Monet yhdistykset toteuttavat yhteisöllisiä tapahtumia koulupäivän aikana esimerkiksi retkien muodossa tai järjestävät koko perheen tapahtumia koulupäivän ulkopuolella. Niissä perheillä on mahdollisuus tutustua toisiinsa.
Kannustan yhdistyksiä tekemään yhteistyötä muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Lähtekää yhdeksi toimijaksi mukaan johonkin tapahtumaan. Näin työkuorma ei kasva liian suureksi ja onnistumisen todennäköisyys kasvaa huomattavasti.
Lopulta kyse on kohtaamisesta
Kaiken tämän virallisen ja järjestetyn toiminnan kautta meillä kaikilla on yksi yhteinen päämäärä:
Kohdata lapsemme.
Kuulla heitä aidosti. Katsoa heitä silmiin. Nähdä, mitä heidän sielunmaisemansa meille kertoo.
Tätä me voimme jokainen tehdä joka päivä.
Voimme kysyä:
”Mikä sai sinut nauramaan tänään koulussa?”
”Jos saisit olla opettaja yhden päivän, minkä säännön muuttaisit?”
”Kenen kanssa olit välkällä?”
”Onko kaikki luokan lapset otettu johonkin leikkiin tai porukkaan mukaan?”
”Mikä oli vaikein juttu tänään koulussa?”
”Mikä oli kiinnostavin asia, jonka opit?”
Ja sen jälkeen, kun kysymykset on kysytty, pysähdy ja kuuntele.
Ehkä silloin huomaat jotain, mitä et muuten olisi huomannut.
Ja ehkä juuri siitä alkaa yksi tärkeimmistä asioista, joita voimme lapsillemme antaa: tunne siitä, että heidät nähdään, heitä kuunnellaan ja heistä välitetään. Yhdessä ja yhteishengen puolesta, Tervetuloa tähän iltaan, on ilo että olette täällä meidän kanssamme.
Tasavallan Presidentti myönsi Lailalle Suomen Valkoisen Ruusun 1.Luokan mitalin kultaristein.
Tasavallan Presidentti luovuttaa Lailalle ja 37 muulle äidille, kunniamerkit äitienpäivänä.
Kunniamerkki esitys laadittiin Lailalta salassa yhdessä Kouvolan Vanhemmat KOVAT ry hallituksen ja puolison Antti Uljaan kanssa.
“Tämä on ihan valtava kunnia. Mietin kovasti, että mitä olen tehnyt ansaitakseni sen. On paljon muitakin äitejä, jotka palkinnon ansaitsevat.”
Keskustan Kymenlaakson piirinjärjestön kokouksessa 16.4.2026 asetettiin piirin kansanedustaja ehdokkaat.
Keskustan Kymenpiiri järjesti jäsenvaalin, monen vuoden tauon jälkeen. Laila pärjäsi jäsenvaaleissa hyvin, ollen piirin ykkönen.
Lailan puhe piirin kokouksessa, ehdokkaiden asettamisen jälkeen.
“Arvoisa kokousväki, kansanedustaja ja puheenjohtaja.
Lämmin kiitos luottamuksesta. Edessä on meille kaikille ehdokkaille innostava, mutta tiivis vuosi. Otamme varmasti kaiken mahdollisen tuen kiitollisina vastaan.
Palasin toissa yönä Suomeen Yhdysvalloista, jossa vierailin sukulaisten luona ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen. Siellä on paljon suurta ja vaikuttavaa, mutta poliittiselta kentältä puuttuu Keskustan kaltainen vaihtoehto. Valtaosa yhdysvaltalaisista sijoittuu keskikentälle, mutta järjestelmä ei sitä mahdollista. Meidän monipuoluejärjestelmämme on arvo, josta kannattaa pitää kiinni.
Suuruuden rinnalla näkyi myös sen varjopuolia. Kahvilan ikkunassa saattoi lukea: “Kaikki muut ovat tervetulleita paitsi ICE-agentit.” Samalla kohtasi kovia elämäntilanteita ja puuttuvia turvaverkkoja. Yksi asia, josta voisimme kuitenkin ottaa oppia, on työmarkkinoiden joustavuus, joka mahdollistaa kasvun.
Talouskasvu oli siellä käsinkosketeltavaa, ja sain arvokasta sparrausta aiheeseen liittyen.
Suomessa osaamista kyllä on, ammattitaitomme on vahvaa, mutta emme aina onnistu viemään sitä maailmalle asti. Kaikki toimintamallit eivät sovi sellaisenaan meille tai suomalaiseen arvomaailmaan, mutta opittavaa on silti.
Kymenlaaksossa työttömyys on selvästi maan keskiarvoa korkeampi. Nuorille kesätöiden saaminen on erityisen vaikeaa. Esimerkiksi Tykkimäkeen haki tänä kesänä yli tuhat nuorta, joista vain noin 200 voidaan palkata. Nuorten työllisyys on tärkeää monesta syystä, ennen kaikkea siksi, että työ opettaa elämän taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä.
Alueellinen kehitys vaatii konkreettisia tekoja. Emme saa ajautua Suomen takapihaksi. Viime vuosien ja myös tulevista investoinneista on pidettävä kiinni. Metsäteollisuuden rinnalle ovat nousseet satama, akku- ja datatalous, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia. Jokainen työpaikka on arvokas: se mahdollistaa asumisen, perhe-elämän ja tulevaisuuden rakentamisen alueellamme, ja houkuttelee myös uusia asukkaita.
Datatalouden kasvu nostaa esiin kysymyksiä energiasta: sen hinnasta ja saatavuudesta. Pörssisähkön heilahtelut ja polttoaineiden hintavaihtelut näkyvät jo arjessamme.
Kaakkois-Suomen elinvoima on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. On huolehdittava siitä, että koko maa pysyy asuttuna ja että ruokaa tuotetaan omavaraisesti. Kuka tämän vastuun kantaa, ellei Keskusta? Miten varmistamme, että kriisin hetkellä ruokaa riittää? Maatilojen on voitava jatkua sukupolvelta toiselle ja tarjota elanto. Maaseudulla on oltava mahdollista asua, elää, perustaa perhe ja kasvattaa lapsia.
Laskeva syntyvyys haastaa meitä kaikkia. Lapsiperheköyhyys on todellinen asia. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta. Muutosten keskellä houkutus säästää perusasioista on suuri, mutta se on lyhytnäköistä. Tulevaisuutemme on niiden lasten varassa, joita juuri nyt kasvatamme.
Teen perusteellista työtä ja mielellään lähden tekemään töitä alueemme asioiden parissa.”
Eduskuntavaalien ehdokas asettelu Kymenlaaksossa etenee.
Keskustan Kymenpiirillä on neljä ehdokaspaikkaa kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
Ehdokkaita on enemmän kuin on paikkoja joten järjestetään jäsenvaalit ehdokkuudesta.
Jos olet Keskustan Kymen piirin jäsen muistathan käyttää ääntäsi, jotta juuri sinun mielestäsi paras ehdokas on listalla myös eduskuntavaaleissa!
Ehdokasasettelu eduskuntaavaaleihin on käynnissä…
Kouvolan Sanomien artikkeli Kouvolalaisista potentiaalisista ehdokkaista
Kouvolan Sanomien Face Book julkaisu aiheesta
Werning ja Uljas avasivat pelin.
Paula Werning on SDP:n toisen kauden kansanedustaja ja lähtee ehdolle seuraavissa eduskunta vaaleissa.
Keskustan Utin paikallisyhdistys on esittänyt Lailaa eduskuntavaaliehdokkaaksi. Myös Luoteis-Kouvolan paikallisyhdistys on esittänyt Lailaa eduskuntavaaliehdokkaaksi.
Kymenpiirin kokouksessa myöhemmin tänä vuonna ehdokkaat sitten nimetään.
“Vähän hirvittää…” Laila miettii
Artikkeli Kouvolan Sanomissa Minneapoliksen levottumuuksista, liittyen ICE operaatioihin kaupungissa.
“On surullista seurata miten tilanne on eskaloitunut synnyinmaassani ja etenkin vanhassa kotikaupungissani Minneapoliksessa.”
Artikkeli Kouvolan kaupungin ja Karjalan prikaatin itsenäisyyspäivän iltajuhlasta Kouvolan Sanomissa 5.12.2025
Artikkelissa Laila miettii itsenäisyyspäivän viettämisen eroja syntymämaansa USA:n ja kotimaansa Suomen välillä.
Omalta osaltaan hän on halunnut olla mukana rakentamassa kotimaastaan paremman paikan asua ja elää, jotta meillä kaikilla säilyisi vapaa ja itsenäinen isämaa. Siksi hän on lähtenyt mukaan politiikkaan. Vaikuttamaan yhteisiin asioihin
Laila puolisoineen valittiin vuoden 2026 Elo-Maijaksi ja Elo-Matiksi. Nimitys on vuoden 2026 Valkealan Elovalkeiden perinteinen kunnia tehtävä.
Alla linkki Kouvolan sanomien artikkeliin 1.9.2025.
Artikkeli Lailasta ja perheen lukemisesta Kouvolan Sanomissa 28.1.2025
Lukutaito on yksi keskeisimmistä tekijöistä syrjäytymisen ehkäisyssä ja elämän mahdollisuuksien tasaamisessa. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lasten ja nuorten lukutaito on kuitenkin heikentynyt merkittävästi, mistä PISA-tulokset antavat selkeää näyttöä.
Laila on työskennellyt MLL Kaakkois-Suomen piirin koordinaattorina lukutaidon edistämisen parissa. Lukumummien ja -vaarien toiminnan koordinoimisen lisäksi hän on kehittänyt Kouvolan Suuren Lukukisan, jota kaupunki käyttää nykyisin yhtenä lukemisen edistämisen mittarina. Lukukisassa on mukana laaja joukko paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä, ja vuonna 2026 Kouvolan kaupunki on ottanut siitä päävastuun.
Kouluissa tehdään jo paljon arvokasta työtä lukemisen edistämiseksi. Suuri Lukukisa tukee tätä työtä tarjoamalla kodeille konkreettisia keinoja ja työkaluja kannustaa lapsia lukemisen pariin.
Lukukisa on laajentunut myös Haminaan, jossa se järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2025.
Lailaa haastateltiin Yle Kymenlaakson uutiseen USA:n presidentin vaaleista 6.11.2024
Miten Trumpin valinta voi vaikuttaa Suomeen?
Trumpin mahdollisten päätösten on esimerkiksi epäilty voivan heikentää Venäjän hyökkäyksen kohteena olevaa Ukrainaa ja sitä kautta vahvistavan Venäjää.
– Suomessa ei aina muisteta, että Yhdysvalloilla ei ole Venäjää rajanaapurina. Ei ole siis itsestäänselvää, että Ukraina-tuet menisivät jatkossa läpi Yhdysvalloissa, Uljas kommentoi.
Trump myös haluaa, että Euroopan Nato-maat ottavat enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Yhdysvallat on suurin Nato-maa, joten sen vetäytyminen heikentäisi koko liittoumaa.
Artikkeli Lailasta osana juttusarjaa “Näin käytän rahaa”
Kouvolan Sanomat 10.2.2023
Isossa perheessä ruokaa kuluu paljon. Ammattilaisena Laila tuntee laadukkaat raaka-aineet ja arvostaa kotimaista tuotantoa. Osa raaka-aineista kasvatetaan myös itse kotona.
Ruoan laadusta ja terveellisyydestä ei hänen perheessään tingitä. Kotimaisiin raaka-aineisiin tukeutuen on mahdollista syödä hyvin ja terveellisesti myös budjetti huomioiden.
Kouvolan sanomien artikkeli Lailasta hänen ensimmäiseltä valtuustokaudelta 25.9.2021.
Lailan suomalaiset esivanhemmat lähtivät etsimään onneaan Yhdysvaltoihin Keski-Pohjanmaalta, Kälviän Vuolteen kylästä. Sata vuotta myöhemmin Laila saapui Yhdysvalloista Suomeen ja löysi onnensa ja kotinsa Valkealasta.
Glorian Ruoka ja Viini lehti teki Lailasta laajemman artikkelin 2018.
Tuohon aikaan Laila työskenteli omassa yrityksessään tehden kahvila ja leipomo sekä ravintola alan tuotekehitystä ja konsultointia.
Hän oli mukana mm Fazerin leipomo konseptin kehityksessä.
Laila myös kirjoitti ruokablogia TableofColors jossa hän kertoo myös sukunsa historiasta. Blogi on englannin kielinen.
Lailalla on myös Suomenkielinen ruokablogi Jenkkimutsi maalla, sieltä on peräisin hänen Instagram tilinsä nimi, jos joku sitä ihmetellyt..
Blogeista löytyy liuta loistavia reseptejä!
