Kouluverkon supistamista perustellaan usein sillä, että halutaan satsata laatuun eikä seiniin. Mutta mitä laatu koulutuksessa tarkoittaa? Suomen PISA-tulokset ovat heikentyneet pitkällä aikavälillä. Siksi on kysyttävä, millaiset ratkaisut parhaiten tukevat lasten oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Suomi on sitoutunut YK lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on ollut meitä velvoittava vuodesta 1991. Lapsen etu on huomioitava myös kouluverkkoa koskevassa päätöksenteossa.
Kari Lehtola totesi Haminassa 29.9.2026 pitämällään luennolla Mitä näyttö osoittaa, että hyvinvoiva lapsi ja perhe ovat kunnan tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja. Monessa kunnassa pohditaan parhaillaan kouluverkkoa ja talouden sopeuttamista.
Karvin 2022 tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamiset ovat yhteydessä erityisesti maaseutualueiden väestökehitykseen. Vuosina 2011–2018 Suomessa suljettiin 518 alakoulua, joista 66 prosenttia sijaitsi maaseudulla. (Lehtonen 2021) Kouluja lakkauttaneissa kunnissa maaseudun väestö väheni enemmän kuin kunnissa, joissa kouluja ei lakkautettu.
Tarvitseeko kouluverkkoa sopeuttaa? Kyllä, kun lasten määrä vähenee. Säästöjä ei kuitenkaan pidä olettaa ilman realistista arviota. Kiinteistökustannukset säilyvät usein, ellei rakennusta voida myydä tai purkaa, ja henkilöstö siirtyy pääosin muihin kouluihin. Todelliset säästöt jäävät siksi usein odotettua pienemmiksi.
Suurikin koulu voi olla toimiva, mutta koko ei takaa laatua. Erityisesti yhtenäiskouluissa tarvitaan hyvää johtamista ja toimintakulttuurin kehittämistä. Kun ala- ja yläkoulu yhdistyvät, erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii osaamista ja resursseja (Toikka 2024). Jos näihin ei panosteta, vaarana on, että säästetään väärästä paikasta.
Koulukiinteistöjen kunto on tärkeä päätöksenteon peruste, mutta rakennukset eivät saa mennä oppilaan oikeuden edelle tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen opetukseen (Karvi 2022: Nyyssölä & Kumpulainen 2020).
Päätöksenteon tueksi on jo tietoa. Kuntia on velvoitettu tekemään säännöllisesti koulujen laadunarviointia ja keskeiset tulokset ovat julkisia (perusopetuslaki 21). THL kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) tekevät kansallisella tasolla arvokasta arviointia. Usein nämä tulokset kulkevat käsi kädessä. Olennaista on, hyödynnetäänkö tätä tietoa päätöksissä. Laatua on arvioitava oppimistulosten lisäksi turvallisuuden, kouluilmapiirin, tuen ja toimivan oppimisympäristön kautta.
Palvelujen keskittäminen ei saa johtaa kohtuuttoman pitkiin koulumatkoihin tai heikentää paikallisten yhteisöjen elinvoimaa. Koulujen lakkauttaminen voi osaltaan kiihdyttää alueiden taantumista ja synnyttää supistumisen noidankehän (Karvi 2022).
Kouluverkkoa ei pidä rakentaa vain kiinteistöjen, eurojen tai oppilasmäärien ehdoilla. Päätöksissä on yhdistettävä taloudellinen realismi, tutkimustieto ja ennen kaikkea lapsen etu. Hyvinvoiva lapsi ja perhe eivät ole kunnalle menoerä. Ne ovat tulevaisuusinvestointi.
Jos haluamme satsata laatuun emmekä seiniin, meidän on osoitettava se myös päätöksillä.
Lähteet:
Lehtola, Kari. Luento Haminassa Mitä näyttö osoittaa, Haminassa 29.9.2026
Räkköläinen, M., Laimi, T., Åkerlund, C., Iivonen, E., Kiilakoski, T., Rannanpää, S. & Salminen, J. (2022). Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutukset alueiden elinvoimaan.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), julkaisut 29:2022. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/maaseutu-ja-saaristoalueilla-asuvien-lasten-sivistyksellisten-ja-sosiaalisten-oikeuksien-toteutuminen
Toikka, T. (2024). Building a school as a learning community: Exploring the development of a unified comprehensive school in Finland. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/ ISBN 978-952-86-0386-3.