Alla linkki Kymen Sanomien Lukijalta-palstalla julkaistuun kirjoitukseeni.
Kirjoituksessa käsittelen muun muassa valtionosuusjärjestelmää, joka oli tarkoitus uudistaa tällä hallituskaudella. Uudistus jäi kuitenkin tekemättä hallituspuolueiden välisten erimielisyyksien vuoksi.
Nykyisessä järjestelmässä Hamina ja Kouvola ovat suurimpia häviäjiä. Itse asiassa koko Kymenlaakso kärsii järjestelmän epätasapainosta. Kouvola saa valtionosuuksia noin 49 euroa ja Hamina noin 84 euroa asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo on noin 745 euroa.
Kun taloudellisia säästöjä haetaan, usein ainoaksi vaihtoehdoksi tarjotaan palvelujen keskittämistä. Esimerkkeinä nostan kirjoituksessa Haminan Muuraskodin ja Kouvolan Lauttarannan. Molemmat ovat kotiuttamisyksiköitä, joiden toiminnalla on tärkeä tehtävä hoidon kokonaisuudessa.
Kirjoituksessani haastan päättäjiä pohtimaan yhtä olennaista kysymystä: ennen kuin päätetään jonkin yksikön sulkemisesta, täytyy olla olemassa konkreettinen ja realistinen suunnitelma siitä, miten yksikön tehtävät jatkossa hoidetaan.
Palveluiden rakenteita voidaan uudistaa, mutta ihmisten hoitoa ei voi vain lopettaa tai jättää järjestämättä. Ketä varten palvelujärjestelmää rakennamme, jos emme pysty huolehtimaan hoitoa tarvitsevista ihmisistä?